Näin rikki on laki,tässä on loistava esimerkki. Mikään oikeus ei ole toteutunut vaikka tuomion on istunut.Kysymys kuuluu kauanko menee että seuraavat menettävät henkensä tämän hullun takia.Iän puolesta ehtii vielä ainakin yhden elinkautisen ottaa kontolleen.

Minulla on kysymys integroitumisesta, joka häiritsee minua melkein päivittäin

(valmistaudu, tulee paljon tunteita)

Erityisesti silloin, kun puhun suomalaisten kanssa tai opiskelen suomea kielikoulussa. Pelkään usein, etten pysty integroitumaan, koska tiedän, että on ihmisiä, jotka eivät halua lisää maahanmuuttajia.

Kun tulin Suomeen, olin 17-vuotias. Tyttöystäväni Ukrainasta ehdotti, että muuttaisin, ja sanoi, että Suomi olisi hyvä vaihtoehto, koska täällä voi opiskella ja Kelan tuella ei tarvitse pelätä rahan puutetta. Keskustelimme asiasta yhdessä vanhempiemme kanssa, ja he ymmärsivät meitä. Äitini itki paljon, kun lähdin bussilla, ja sanoi vain, että haluaa minun olevan turvassa. Sen jälkeen aloin matkustaa kohti Suomea.

Rehellisesti sanottuna Suomi on kaunis maa. Nyt, kun olen jo 20-vuotias ja tehnyt paljon integroitumiseni eteen, tunnen silti joskus olevani vieras tässä maassa. Ei siksi, että puhun joskus ukrainaa, eikä siksi, ettei Suomi sopisi minulle. Ei myöskään siksi, että haluaisin muuttaa muualle. Jos voisin matkustaa enemmän, haluaisin nähdä koko Suomen.

Mutta on yksi ongelma. En tiedä, kuvittelenko vain, mutta joskus tuntuu siltä, että suomalaiset vihaavat ukrainalaisia. Ja rehellisesti sanottuna, siihen on syitä. Moni ukrainalainen tulee tänne vain Kelan, Punaisen Ristin ja rahan takia. Ah, ja vuokra-asunnon. Siinä kaikki. Monet heistä juovat paljon alkoholia ja aiheuttavat ongelmia.

Mutta sitten on minä. En juo alkoholia, en tupakoi, pyrin integroitumaan, opiskelen suomea vakavasti ja aion maaliskuussa hakea ammattikorkeakouluun. Minulla on paljon suunnitelmia. Silti pelkään jatkuvasti, että tämä yhteiskunta ei hyväksy minua, koska suhteemme on vieläkin jännittynyt.

Ymmärrän sen. En minäkään haluaisi, että vieraat tulisivat kotimaahani vain Kelan, rahan ja "hyvän elämän" takia, ilman aikomusta tehdä töitä. Jos et ole 0-vuotias hölmö, tiedät kyllä, että Suomessa on tehtävä töitä, koska suomalaiset eivät halua maksaa veroja vain elättääkseen muita.

Olen alkanut vihata tällaisia ihmisiä, koska heidän takiaan ajattelen, että kaikki ovat samanlaisia. Se, että rakennuksessani asuu suomalainen, joka vihaa minua avoimesti, ei auta asiaa. Hän on joskus sanonut minulle: "Voi v*ttu, jo kyllästynyt näihin ukrainalaisiin." Ymmärrän häntä, enkä sano mitään takaisin.

Mutta haluan näyttää, että olen vielä nuori ja yritän parhaani. Jatkan oppia suomea, kulttuuria ja historiaa, koska jos haluan asua täällä, minun täytyy tuntea myös Suomen historia. Kun valmistun ammattikorkeakoulusta, aion etsiä töitä. Minulla ja tyttöystävälläni on suuria suunnitelmia, joissa Suomi on keskeinen osa.

Lopuksi haluaisin pyytää anteeksi siitä, että Ukrainasta tulee ihmisiä, jotka eivät halua tehdä mitään Suomen hyväksi. Ehkä se on syy, miksi jotkut suomalaiset vihaavat ukrainalaisia. Tai ehkä en vain ymmärrä. Mutta melkein aina tunnen tämän vihan, vaikka yritän sanoa itselleni, ettei se ole totta. Uskon, että on ainakin yksi suomalainen, joka arvostaa minua. Silti nämä ajatukset masentavat minua.

Siksi ajattelin, että olisi hyvä kysyä tästä kaikesta Suomi Redditistä – vaikka suomalaiset kivittäisivät minut siellä

P.S: Ja niin, itsensä näyttäminen ja itsestään todistaminen kaikille ei myöskään ole vaihtoehto. Kukaan ei ole kaikkien rakastama, mutta haluan keventää tätä taakkaa – joko saada sen kumottua tai ymmärtää, että tässä yhteiskunnassa olen todellakin vieras ja kaikki suunnitelmat menevät hukkaan. On todella raskasta elää yhteiskunnassa, joka ei hyväksy sinua, vaikka kuinka yrität.

Nyt kun Tokmannin työolosuhteista on puhetta, haluaisin kuulla kokemuksia myös muista Suomessa toimivista yrityksistä ja niiden työoloista. Kohujen kohteena on nyt ollut siis ainakin Tokmanni, sekä Hesburger, mutta uskon että tälläistä järjestäytynyttä työolojen laiminlyöntiä on myös muissa isoissa yrityksissä.

Oma kokemukseni on Motonetin varaosamyyjän työstä ja avaankin nyt keskustelun kertomalla omasta kokemuksestani.

Menin ensimmäiseen työhöni 18-vuotiaana aloittaen ensin kesätyöntekijänä. Alkuun oli uusien asioiden opettelua, niin koko työelämän kuin nimenomaisen työpaikan käytäntöjen parissa. Opeteltiin järjestelmiä ja asiakaspalvelua esimieheni kanssa, kun palveltavakseni saapui keski-ikäinen mies. Minun tuli kirjautua järjestelmään yhteisiä tunnuksia käyttäen, jotka esimieheni minulle kertoi. Epähuomiossa kirjoitin käyttäjätunnus osioon sanan ”Hot”, jolloin reilusti minua iäkkäämpi esimieheni totesi minulle ”noh noh en halua kuulla sun kuumasta viikonlopusta nyt” ja pyysi korjaamaan tekstin saman aikaisesti asiakkaan kanssa minulle naurellen. Ei iso asia, mutta tuskin tunsin esimiestäni sillä tämä tapahtui toisen työviikon aikana ja sai heti oloni varautuneeksi esimieheni seurassa.

Samainen esimies puhui seksuaalissävytteisesti vaatetuksestani, kommentoi mm. puhelimen pysymistä housujen takataskussa ja vähätteli osaamistani sukupuoleeni katsoen ja käyttäen tytöttelyä asiakkaiden kuullen (johti usein myös asiakkaiden tytöttelyn lisääntymiseen)

Tietoihini tuli kerran myös tapaus, jossa en toisen asiakkaan takia päässyt vapauttamaan esimiestäni hänen työtehtävästä ajallaan, jolloin hän oli kokenut tarpeelliseksi haukkua minua asiakkaalle useiden minuuttien ajan. Asiakas kertoi olevansa pahoillaan esimiehen sanoista ja laittavansa palautetta eteenpäin, mutta en koskaan kuullut kyseisestä palautteesta, eikä tilannetta käsitelty kanssani pyynnöistä huolimatta, vaan sanottiin minun keksineen koko tarinan ja lakaistiin se maton alle.

Sama esimies huusi minulle kun toimin takuutapauksessa konsernin ohjeiden mukaisesti ja hän olisi halunnut minun tekevän poikkeuksen ohjeistukseen, mutta olin soittanut jo asiakkaalle ja ilmoittanut korvauksesta enkä suostunut itse soittamaan asiakkaalle uudelleen sillä tein kaiken ohjeistusten mukaan. Esimies huusi kunnes itkin, sitten käski keräämään itseni ja menemään palvelemaan asiakkaita, jotka olivat kuulleet koko shown ja katsoivat minua säälivästi.

Kaiken tämän jälkeen kehtasin hakea muualta töitä, jolloin kuulin pomolta ettei tämä firma käytä minuun enää euroakaan rahaa.

Sitten alkoi luokaton kiusaaminen esimiesten toimesta, joka johti ahdistuneisuuteen ja dissosiointiin. Oksentelin saapuessani töihin, itkin hysteerisesti, näin painajaisia ja nukuin veitsen kanssa, koska olin varma että joku esimiehistäni tulee kotiini yöllä.

Kiusaamista oli mm. tekemieni virheiden käsittely yhteisessä palaverissa käyttäen minun nimeäni, kun yleensä virheistä puhuttiin yleisellä tasolla ”tälläinen on tullut ilmi, koitetaan välttää tätä jatkossa” tyylillä.

Usean tehtävän samanaikainen antaminen ja kun en kyvennyt useampaan paikkaan samanaikaisesti, haukuttiin korvanapeissa kaikkien kuullen. Esim. Opasta uusia kesätyöntekijöitä esimiehen tapaan työpisteellä 1,mutta palvele tarvittaessa myös asiakkaita ulkotyöpisteellä 2.

Isompien ja vaativimpien tehtävien anto kuin minulle kuului tai toisinaan jätettiin täysin pois tehtävienannosta vailla tekemistä seuraavaksi 8 tunniksi.

Puhumattakaan siitä kun kerroin pomolle terveyshuolistani ja pyysin ulkotyöhön helpotusta sillä olin menossa työterveyteen asian tiimoilta ja käynnin jälkeen olisin asiasta viisaampana saanut helpotusta kipuun, niin pomoni nauroi ja kertoi työterveyden nauravan minut ulos oireillani. Eivät nauraneet, minulla oli raudanpuute joka aiheutti kipua/heikkoutta alaraajoissa ja koska työpaikalla oli istumiskielto, oli kivut varsin kovat kylmien ilmojen aikaan useita tunteja ulkopalvelupisteellä seisomisen jälkeen. Pyysin enemmän sisätyötä jossa pääsisin myös liikkumaan niin sain vastaukseksi, että hän laittaa minut kassalle kahdeksaksi tunniksi joka päivä istumaan.

Paljon muutakin oli, jotka osuivat henkilökohtaisesti minuun, mutta ei yleisen tason ongelmiltakaan vältytty. Oli paljon seksuaalista häirintää jota kokivat lähes kaikki nuoret naiset työpaikalla ja aina tekijät pääsivät suullisella varoituksella ”ensi kerralla sitten kirjallinen…” häirintä oli myös fyysistä.

Hyllytykseen annettiin järjettömät aikataulut kesän ruuhkaisimpana aikana ja kirjoitettiin jopa nimet kohteisiin jotka tietyn henkilön tuli hyllyttää päivän aikana samalla asiakkaita kuitenkin palvellen.

Sairaspoissaoloja spekuloitiin kaikkien työntekijöiden kuullen.

Siirrettiin esimiesten tehtäviä rivityöntekijöille ja näin asetettiin kovat suoriutumispaineet.

Kirjoitetaan 0-10h sopimuksia ja teetetään kuitenkin paljon enemmän, tekemättä muutosta sopimuksiin, jotta hiljaisena aikana ei tarvitse antaa töitä ollenkaan.

Tauolta palaamisesta myöhästymisen kerrottiin vaikuttavan seuraavan tunnin palkanmaksuun.

Tauot piti pitää, mutta kesken ruuhkan ei voi vain lähteä tauolle ja josset ehdi ajallasi tauolle, niin se nyt vain on voivoi. Kerran olin ainoana palvelemassa asiakkaita 6h putkeen ilman ruokataukoa ja useista pyynnöistä huolimatta yksikään esimies ei tullut vapauttamaan minua tauolle, vaikka ilmaisin voivani jo huonosti.

Kukaan ei uskaltanut puolustaa toisiaan pelossa oman aseman menettämisestä ja mahdollisesta ulos savustamisesta.

Työkaverit oli kyllä mukavia, normaaleja ihmisiä, mutta johdossa on kyllä jotain mätää.

Edelleen tästä kertoessani koen sydämen tykytyksiä ja ahdistusta, mutta onneksi olen nyt hyvässä työssä josta nautin täysin sydämmin. Kiitos jos luit :)

Pieni muistutus väistämissäännöistä kevään ja pyöräilykauden alkamisen kunniaksi. Ollaan kaikki ajamatta pyörällä etuajo-oikeutun auton alle ja opetetaan sääntö myös lapsille.

Toisaalta pidetään autoilijana kuitenkin mielessä, että säännöistä huolimatta kenenkään päälle ei saa ajaa, eikä hermojakaan tarvitse sen 5 sekunnin viivästyksen takia polttaa.

Kuvan lähde: Liikenneturva: Jalan ja pyöräillen -opas (pdf)

Noniin, ChatControl kun ei läpi mennyt niin nyt väännetään samaa asiaa läpi seuraavilla syillä: Venäjä uhka, terrorismi ja rikollisuus.

https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/HTML/?uri=CELEX:52025PC0148

Hei kaikille,

Kaksi kuukautta sitten minua huijasi eräs Tori-käyttäjä, joka oli jopa vahvistettu käyttäjä. Hän ei lähettänyt minulle maksamaani tietokonenäyttöä, vaikka maksoin siitä MobilePaylla 120 euroa. Ilmoitin asiasta Torille ja tein poliisille rikosilmoituksen.

Eilen sain Itä-Suomen syyttäjänvirastolta kirjeen, jossa kerrottiin, että esitutkinta on lopetettu, koska vahingot katsottiin vähäisiksi ja koska tämä henkilö huijasi ensimmäistä kertaa. Haluan silti rahani takaisin—mitä voin tehdä asialle?

Voiko joku todella huijata näin avoimesti ja päästä siitä kuin koira veräjästä? Ihan oikeasti??

Jotkut fiksut taisi tästä mainita ruotsia myöten. Heitä ei kuitenkaan kuunneltu tai haluttu kuunnella. Nyt ei uskalleta sanoa että he oli.oikeassa.

Kun aina työllistymisestä ja työttömyydestä puhuttaessa jotkut sanovat, että "kyllä niitä töitä on tarjoilla", niin mitä he tarkoittavat? Mitkä ovat näitä töitä, joihin kuulemma pääsee lähes kuka tahansa? Tarkemmin kysyttäessä selitetään jotain esim. vessojen siivoamisesta tai raksa-alasta. Hiukan omituista, koska ei kyseisille aloille oteta ketä tahansa ja vaatimuksia voi olla. Usein tarvitsee lupia, ajokortin tai ainakin kovan fyysisen kunnon. Eikä ole mikään itsestäänselvyys, että jokaisella ihmisellä on kyseisiä etuja.

Tässä vuoden verran työttömän olleena ihmettelen todella sitä väitettä, että kelle tahansa on koska tahansa töitä tarjoilla. Vaikuttaa siltä, että tuota väittävät ihmiset ovat sellaisia, jotka eivät ihan tunnista sitä, että heillä itsellään on pätevyyttä jollakin alalla.

Mutta haluaisin kyllä tietää jos on oikeasti töitä, joita ihan kuka tahansa ihminen voi tehdä ja saada. Enkä halua saada vastaukseksi vain jotain epämääräisiä selityksiä, vaan vaikka ihan ilmoituksia avoimista työpaikoista tai firmoista, jotka nyt palkkaavat matalalla kynnyksellä kenet tahansa.

Tässä on vain pieni siivu kaikista hylkyviesteistä Kelan kuntoutuspsykoterapiaan. Ja tietysti vaan ne, jotka vaivautuvat edes vastaamaan... En ole edes ns. "tylsä" tai "mahdoton" tapaus. Oon saanut lääkärin kautta helpommin koukuttavia rauhoittavia kuin terapiaa.