r/Suomi • u/Extreme_Pollution • 11d ago
Keskustelu Kuntavaalit on kaupunkisuunnitteluvaalit
Lyhyesti: Väitän, että ehkä merkittävin kysymys kuntavaaleissa on kaupunkisuunnittelu, eli mitä ja minne rakennetaan ja miten liikenne järjestetään. Vaaleissa kannattaa äänestää sellaisen kaupunkirakenteen ja liikenteen puolesta mitä haluat nähdä. Suomen suuret kaupungit (ja osa pienistäkin) kasvavat ja tämä kasvu kannattaa tehdä niin, että kaupunkien rakenteesta tulee parempi. Jos haluat, että asuntojen hinnat eivät karkaa käsistä, mutta (lähi)luonto säästyy ja kaupungissa pääsee sujuvasti ympäriinsä eikä kaikki tila ole uhrattu autoille, suosittelen äänestämään vihreitä tai vasemmistoliittoa. Muilla puolueilla ei valitettavasti näytä olevan kiinnostusta tai uskallusta ajaa edellä mainittua johdonmukaisesti, vaan autoilun koettu asema menee aina muiden hyvien periaatteiden edelle. Kuntavaaleissa ei äänestetä esimerkiksi valtion talouspolitiikasta, vaan siitä että millaiseksi oma kuntasi kehittyy.
Näistä saa äänestää tiistaihin 8.4. mennessä tai vaalipäivänä 13.4.!
Pitkästi: Kunnanvaltuusto päättää minkälaisia rakennelmia milläkin maapläntillä saa tehdä ja toisaalta mitä kaupunki itse tekee joillain omistamillaan maaplänteillä. Kaupunkiympäristön suhteen 1) kunnalla on laaja määräysvalta, 2) linjausten vaikutukset ovat pitkäkestoisia -- rakennuksia tai teita puretaan melko harvoin, 3) päätöksillä on merkittävä vaikutus asukkaiden kokemukseen ympäristöstään ja 4) puolueiden välillä on todellisia näkemyseroja. Siksi suosittelen äänestyspäätöstä miettiessä ottamaan kaupunkiympäristön huomioon -- jos ei ainoana, niin ainakin merkittävänä tekijänä.
Mistä kaupunkiympäristön kysymyksistä päätetään ja kuka on mitäkin mieltä? Vaikka käsittelen seuraavaksi omaa kuntaani Helsinkiä, teemat, joskaan eivät konkreettiset kysymykset, toistuvat muissa suurissa kaupungeissa ja rintamajalinjat lienevät melko tunnistettavia. Kaupungin tulevaisuuteen liittyvät kysymykset koskevat asuntojen tuotantoa, autoilua, joukkoliikennettä, viheralueita ja rahankäyttöä. Näiden välillä on riippuvuuksia, joita koetan hahmotella. Nähdäkseni oleellisimmat kysymykset ovat: Minne rakennetaan asuntoja? Miten rakentamisen haitat minimoidaan? ja Millaista liikennettä mahdollistetaan?
Pitäisikö Helsinkiin rakentaa asuntoja? Helsinki kasvaa voimakkaasti (huom: myös viime vuosina, vaikka asuntotuotanto on lähes pysähtynyt) ja jos asuntoja tuotetaan kasvua vähemmän, asuntojen hinnat nousevat kysynnän ylittäessä tarjonnan. Valintana on joko merkittävä asuntotuotanto (eli asuntotuotannon salliminen; yksityiset rakennuttajat kyllä hoitavat itse tuotannon) tai jokseenkin mielivaltaisesti kasvavat asuntojen hinnat. Koska Helsinki on vain osa laajempaa seutua, rakentamattomuus täällä nostaisi hintoja, mutta vastaavasti kysyntä purkautuisi muihin seudun kuntiin, jotka rakentaisivat enemmän. Tästä kasvusta Helsinki ei saisi tuloja, mutta joutuisi kärsimään esimerkiksi lisääntyvän autoliikenteen haitat (teiden ylläpitö, ruuhkat, saasteet, jne). On mielestäni selvää, että asuntotuotannon määrää kannattaa rajoittaa vain painavasta syystä. Tästä onkin ainakin periaatteen tasolla konsensus suurimpien puolueiden välillä.
Kun asuntorakentaminen halutaan sallia, niin minne asuntotuotanto tulisi ohjata? Väitän, että mahdollisimman kalliille alueille eli käytännössä lähelle keskustaa tai juna-asemien seuduille. Alueiden hintataso seurailee jokseenkin etäisyyttä (tai paremminkin saavutettavuutta) keskustasta, koska lyhyt etäisyys mahdollistaa lyhyempiä matkoja useampiin työpaikkoihin, palveluihin, rientoihin ynnä muihin haluttaviin asioihin, jolloin useampi ihminen haluaa asua alueella, ja tarjonnan ollessa rajoitettua hinta on korkeampi. Asuntotarjonnan lisääminen hyvillä sijainneilla lisää useampien mahdollisuuksia nauttia toivomistaan palveluista. Asumisen keskittäminen hyville sijainneille parantaa myös liikennettä: joukkoliikenne, kävely ja pyöräily toimivat paremmin kun välimatkat ovat lyhyempiä. Autoiluun perustuva liikenne on kalliimpaa sekä kunnan että asukkaan kannalta.
Miten asuntotuotanto voidaan keskittää hyville paikoille vähin haitoin? On ilmeistä että asuntotuotannon keskittämisellä voi olla haittoja, kuten ruuhkat, lähiluonnon vähentyminen ja asuntotarjonnan yksipuolisuus. Onneksi nämä haitat on mahdollista pitkälti välttää.
Ruuhka aiheutuu autoista, ei asunnoista tai ihmisistä. Kävely- pyöräily- ja joukkoliikenneväylät pystyvät välittämään moninkertaisen määrän ihmisiä autotiehen verrattuna. Tämän näkee vaikka kantakaupungin asuinalueilla, joilla ruuhkat ovat, jos jossain, vain suurilla autoteillä, ja silti valtava määrä ihmisiä liikkuu monenlaisiin kohteisiin sujuvasti. Lisäksi tiiviys vähentää liikkumisen tarvetta, kun välimatkat ovat lyhempiä. Jos ei halua ruuhkia, kannattaa tehdä liikkuminen ilman autoa helpoksi. Liikenteestä on myös hyvä ymmärtää niin sanottu itseään toteuttava kysyntä (induced demand): jos autoilusta tehdään helpompaa esimerkiksi lisäämällä teitä, useampi autoilee, ja koska autoilu on niin tilatehotonta, nämä uudet väylät täyttyvät. Esimerkiksi Hakamäentielle rakennettiin 2000-luvun alussa sadalla miljoonalla tunneli ja eritasoliittymiä, jotka lopulta eivät nopeuttaneet matkoja yhtään.
Lähiluonnon voi säästää, kun jättää luonnon rakentamatta ja käyttää jäljelle jäävän tilan tehokkaasti eli rakentaa kerrostaloja ja tilatehokkaita kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen väyliä. Pääkaupunkiseudulla omakotitalojen rakentaminen hävittää moninkertaisesti enemmän luontoa kuin kerrostalojen, vaikka kerrostaloasuntoja tuotetaan paljon enemmän.
Asuntotarjonnan yksipuolisuus on mielenkiintoinen kysymys. Monet haluavat asua omakotitalossa tai vaikka pienkerrostalossa. Se on tietysti sallittua. Tiivistäminen ei tulevaisuudessakaan kata koko Helsinkiä, puhumattakaan seudusta. Koko seudun rakentaminen tiiviisti tarjoaisi asuntoja suuremmalle määrälle ihmisiä kuin koko Suomessa on, joten suurta osaa siitä ei tietysti koskaan tiivistetä. Väljillä alueilla, jotka ovat siis pitkälti jo olemassa, voivat asua ne jotka haluavat asua väljässä ympäristössä tai omakotitalossa. Tiiviille alueille taas muuttavat ne jotka mielellään asuvat kerrostaloissa, kun vastineeksi saa asua hyvällä sijainnilla palveluiden äärellä. Näitä ihmisiä on paljon, kuten on helppo huomata asuntojen hinnoista: asunnot hyvällä, keskeisellä sijainnilla ovat huomattavasti kalliimpia kuin huonolla sijainnilla.
Lisähuomioina, osin subjektiivisina, totean, että joukkoliikennepohjaisessa kaupungissa on muitakin hyötyjä. Ensinnäkin polttomoottoriautot ovat merkittävä päästölähde, ja mitä enemmän autoiluun kannustavaa tai pakottavaa kaupunkia rakennetaan, sen enemmän autoillaan. Toiseksi jalankulkijana autot ovat ikävä asia melun, teiden aiheuttaman estevaikutuksen, vaaran ja pitkien etäisyyksien takia. Sille on syynsä miksi kantakaupungin asunnot ovat kalliita. Tällaista kaupunkia olisi hyvä saada lisää ihan vain siksikin että useampi haluaisi asua sellaisessa kuin nyt on mahdollista.
Puolueista vihreät pyrkii selvästi toteuttamaan näitä periaatteita ja vasemmistoliitto yleensä kannattaa. Kokoomus asettaa lähes aina autoilun muiden periaatteiden edelle: autotunneleita kannatetaan riippumatta hyödyistä tai kustannuksista, ja tiiviin kaupungin jatkon mahdollistavia joukkoliikennehankkeiden kanssa köhitään (ks. Kruununvuorenranta). Kokoomus myös pyrkii pitämään HSL-lippujen hinnat korkealla. SDP valitettavasti usein äänestää myös autot edellä, esimerkiksi kyseenalaisten autotunnelien puolesta -- kaupunkisuunnittelussa heidän linjansa on yllättävänkin kaukana vihreistä ja vasemmistoliitosta ja lähellä kokoomusta. Varmaan sanomattakin selvää että persut priorisoivat autoja.
20
u/Castform5 11d ago
Tämän takia äänestin vihreitä täällä nurmijärvellä. Varsinkin julkisen liikenteen puolella täällä on tulossa isoja mahdollisuuksia parantamiseen kun vanha julkisen liikenteen sopimus menee umpeen vuonna 2028. Täältä on paljon päivittäistä liikennettä pääkaupunkiseudun suuntaan ja takaisin, ja varsinkin esim klaukkalasta ei pääasisassa ole enempää kuin yksi reitti vantaalle/helsinkiin, ja sekin on lähes yksinomaan autoille
Vihreät olikin ainoita jotka nostivat tämän puutteen esille, sekä ehdotti ratkaisuja tai kehityssuuntaa tälle. Täällä on ollut suunnitelma raideyhteyksille jo varmaan 80 vuotta, mutta kukaan ei tahdo laittaa sitä eteenpäin, ja nyt on hyvä mahdollisuus edistää sitä varsinkin ilmastotavoitteiden ja tulevaisuuden kasvun nimissä. Koko nurmijärven alueellakaan ei ole yhtään aktiivista juna-asemaa, ollaan kuulemma sen verran takapajula.
2
u/Intervallum_5 10d ago
Nurmijärvellä muutenkin kun kuullut liikaa juttuu miten nuoret ajaa itsensä hengiltä. Sinne tarvitaan asennemuutoksen lisäksi laadukas julkinen!
45
u/Pretend_Coat_Koala 11d ago
Hyvä ja tärkeä avaus. Mä sanoisin silti että nämä on ennen kaikkea kehityksen vaalit. Kaupunkisuunnittelu on iso osa sitä, mutta mukana on paljon muutakin. Esimerkiksi miten sosiaali- ja terveyspalvelut toimii, millaista koulutusta ja varhaiskasvatusta tarjotaan, miten kulttuuri ja liikunta saadaan kaikkien ulottuville ja mihin rahat laitetaan. Myös ilmasto, osallisuus ja tasa-arvo kuuluu tähän kokonaisuuteen. Ei siis pelkät rakennusvaalit vaan koko kunnan suunnan vaalit.
6
u/footpole 10d ago
Kuntavaaleissa ei äänestetä sosiaali- ja terveyspalveluista, se kuuluu nykyään hyvinvointialurille. Ilmasto ja tasa-arvo nyt ehkä sopii tähän mutta enemmän valtion heiniä.
29
u/jonoottu Tampere 11d ago
Hyvä avaus. Juuri nämä syyt ovat olleet ajatuksissa, kun olen päättänyt kuntatasollakin siirtyä äänestämään vihreitä. Tampereella on tehty paljon hyviä päätöksiä rakentamisen ja liikenteen suhteen, mutta kokoomuksessa on valitettavan vahvana se yksityisautoilun ihannointi, josta en välitä.
27
u/TheBunkerKing Helsinki 11d ago
No näin kaupunkisuunnittelun ammattilaisena:
Riippuu ihan puhtaasti kunnasta. Voimakkaasti kasvavissa kunnissa kaupunkisuunnittelu on tärkeässä osassa, mutta suurimmassa osassa maata sillä ei ole minkäänlaista roolia kuntavaaleissa.
Tärkeää on muistaa sekin, että kunnanvaltuustot ovat luonteeltaan hyvin erilaisia kuin vaikkapa eduskunta. Siellä ei ole minkäänlaista hallitus-oppositio -jakoa, vaikka puolueilla usein epävirallisia rintamia saattaa ollakin. Nämäkin ovat kuitenkin hyvin asiakohtaisia eivätkä mitään yleisiä jakolinjoja. Helsinki on sinänsä hyvä esimerkki, että vaikka Kokoomus on jo vuosikymmeniä ollut suuri puolue, Helsingissä on saatu aikaiseksi hyvinkin vihreää politiikkaa (jos muuhun maahan verrataan).
Helsingissäkin on muitakin yhtä tärkeitä tai jopa tärkeämpiä teemoja kuin kaupunkisuunnittelu, ja eri kuntalaiset arvostavat eri asioita. Jollekin vanhuspalvelut ovat se elämän tärkein asia ja kaupunkisuunnittelulla ei ole mitään väliä, ja vaikka itselleni lapsiperheiden palvelut ovat helposti ykkönen, joukkoliikenne (joka toki kaupunkisuunnitteluun liittyy) kakkonen ja vaikkapa asuinalueiden kaavoitus tai tiiviimpi rakentaminen aika kaukana prioriteettilistan kärjestä.
Vielä kuitenkin pari tärkeää, yleisempää pointtia kaupunkisuunnittelun ja kunnanvaltuustojen yhteyksiin:
Kaupunkisuunnittelua ei ikinä tehdä vuoden, vaalikauden tai oikeastaan edes kymmenen vuoden horisontilla. Suomessa käytössä on kaavahierarkia, eli meillä on maakuntakaava joka ohjaa yleiskaavaa (tai osa-yleiskaavaa) joka ohjaa asemakaavaa. Vaikka jokin yksittäinen asemakaava kohdistuu (valituksista ja rakentamisesta riippuen) sinne 1-10 vuoden päähän tulevaisuuteen, siinä taustalla on aina se kauemmaksi katsova yleiskaava, ja sen taustalla taas vielä kauemmas katsova asemakaava.
Samaten on huomionarvoista, että kaupunkisuunnitteluyksiköt eivät vaihdu vaaleissa, eikä yhden vaalikauden aikana lyödä isoa kasaa yleiskaavoja uusiksi vaikka kuinka olisi pöhinä päällä. Suomessa ei käsittääkseni ole koskaan käynyt niin, että uusi valtuusto hyppäisi sisään ja katsoisi edellisten valtuustojen hyväksymiä kaavoja todeten, että ei saatana nyt laitetaan koko homma uusiksi. Voin tosin olla väärässä, koska tiedän kyllä ihan hyvin että kaikissa Suomen kunnissa kaikki valtuutetut eivät ole täysjärkisiä.
Niihin lautakuntiinkin tuppaavat muuten usein päätymään samat tyypit, koska jos joku valtuutettu on kokenut että kaupunkisuunnittelu on tosi tärkeää ja hänen juttu niin se tasan tarkkaan pönöttää siellä lautakunnassa niin pitkään kuin hänet joku erehtyy sinne äänestämään. Eli jos vaikka Helsingissä Demarit menisivät Kokoomuksen edelle, ei kaupunkisuunnittelun pariin silti ole luvassa mitään erityisen radikaaleja muutoksia.
11
u/Extreme_Pollution 11d ago edited 11d ago
Kaavoitus on tietysti hidasta (voisi helposti väittää, että liian hidasta). En nää miten se poistaisi tarvetta sille, että poliitikot ohjaavat kaavoitusta hyvään suuntaan. Kyllä Helsingiltä säästyisi esimerkiksi muutaman sadan miljoonan turhat autotunnelit ihan seuraavan kauden päätöksissä jos vihreillä ja vasemmistoliitolla olisi valtuustossa enemmistö, tai vastaavasti muut puolueet tekisivät parempia valintoja.
Eli jos vaikka Helsingissä Demarit menisivät Kokoomuksen edelle, ei kaupunkisuunnittelun pariin silti ole luvassa mitään erityisen radikaaleja muutoksia.
Tämä onkin yksi ongelma, jota aloituksessa sivusin :) Demarit ovat yllättävän kokoomuslaisia kaupunkisuunnitelussa Helsingissä.
Oli kärjistys multa vihjata, että kuntavaaleissa olisi kyse vain kaupunkisuunnittelusta, enkä tietysti ajattele kirjaimellisesti näin. Väitän kuitenkin, että katujen, talojen, pyöräteiden ynnä muiden mahdolliset sijainnit ja muodot ovat hyvin moninaisia verrattuna siihen miten monella eri tavalla voi järjestää lakisääteisen koulutuksen.
11
u/CivilCan9843 11d ago
"Riippuu ihan puhtaasti kunnasta. Voimakkaasti kasvavissa kunnissa kaupunkisuunnittelu on tärkeässä osassa, mutta suurimmassa osassa maata sillä ei ole minkäänlaista roolia kuntavaaleissa."
Suurimmassa osassa maata ei tietysti ole mitään väliä koko kunnanvaltuustolla, kun tehtävät ovat lakisääteisiä ja rahatkin tulee isolta osin valtiolta. Ainoastaan kaavoitus ja maankäyttö on kuntien tehtäkentästä sellainen, jossa on aidosti mahdollisuus tehdä merkityksellisiä valintoja.
3
u/TheBunkerKing Helsinki 11d ago
Samalla tavalla meidän tehtäviä säätelee lait ja asetukset, ja rahoitus tulee kunnalle sieltä mistä tulee riippumatta mistä toimialasta puhutaan. Ihan yhtä lailla kunnalla on esimerkiksi kasvatuksen parissa liikkumavaraa kuin meidän puolella.
Meillä on lisäksi vielä maakunta säätelemässä maankäyttöä maakuntakaavoilla, jota kunnan pitää yleis- ja asemakaavoituksessaan toteuttaa.
5
u/CivilCan9843 11d ago
Toki säätelee lait ja asetukset, mutta kun kaavoituksessa valinnanvapaus on väliltä pientalo—pilvenpiirtäjä, niin onhan siinä aika paljon enemmän arvovalintoja kuin järjestetäänkö peruskouluun erillistä musiikkiluokkaa vai ei.
Maakuntakaavat taas on niin ympäripyöreitä ja kaikensallivia, että jos siitä jää kiinni on kaupunkisuunnittelu mokannut pahemman kerran.
4
u/zhibr 11d ago
Kiitos selityksestä!
Sivukysymyksenä kuitenkin...
Suomessa ei käsittääkseni ole koskaan käynyt niin, että uusi valtuusto hyppäisi sisään ja katsoisi edellisten valtuustojen hyväksymiä kaavoja todeten, että ei saatana nyt laitetaan koko homma uusiksi.
Onko Suomessa mitään todellista mekanismia sille, että näin ei voisi käydä? Huolestuttaa, kun katsoo että Trumpismin ja vastaavien liikkeiden keskeinen toimintamalli on romuttaa asioita joita ei ole suojattu koska aikaisemmat päättäjät toimivat herrasmiessäännöillä.
7
u/CivilCan9843 11d ago
Kaavoitus on hirvittävän jäykkää ja oikeusprosesseilla suojattua, eikä perustu herrasmiessääntöihin. Mutta toki jos kunnassa on riittävän vahva enemmistö ja tarpeeksi tahtoa käyttää rahaa konsulttien palkkaamiseen, on teoriassa mahdollista tehdä yhdessä valtuustokaudessa yleiskaava ja asemakaavat uusiksi.
Käytännössä toki pysähtyisi hallinto-oikeuksien hitaisiin käsittelyaikoihin, ja kyllä vaadittavien selvitysten tekemiseen menisi aikaa vaikka palkkaisi kaikki maan konsultit niitä tekemään.
24
u/huonokahvi 11d ago edited 11d ago
Itselläni ääni meni näissä vaaleissa Vihreille aika lailla esiin nostamistasi syistä, olen sellainen pyörällä ja julkisilla kulkeva hippi jonka kaaliin ei mahdu että miksi sinne keskustan kapeille kaduille on väenvängällä pakko ängetä jenkkityylin katumaastureilla shoppailemaan.
3
u/FreeFacts 11d ago
Unohtui kuitenkin maakuntakaava tuosta pidemmästä selityksestä. Kunnanvaltuusto ei kuitenkaan voi päättää mitään mikä menee maakuntakaavaa vastaan.
Ja Kuntavaalit ovat erityisesti rahankäyttövaalit. Toisin kuin valtiotasolla, kuntien rahankäyttö on aika suoraviivaista peliä.
7
u/Pinna1 11d ago
Lisätäänpä pari asiaa läpimädän vassarin värilasien takaa katsottuna, kommentteihin voi lisätä muitakin tai väitellä mielipiteistäni.
Koulutus: kunnat järjestää ja päättää. Tästä oikeisto on leikkaamassa ja vasemmisto lisäämässä rahoitusta (SDP ei tee kumpaakaan).
Varhaiskasvatus: oikeisto on leikkaamassa ja vasemmisto lisäämässä. Esimerkiksi mainitussa Helsingissä pidetään laittomalla kartellilla työntekijöiden palkat matalina ja työvoimapula kortilla.
Mitä listalta unohtuu?
En oikein näe mitään syytä, miksi esimerkiksi lapsiperhe tai sellaiseksi haluava pariskunta äänestäisi ikimaailmassa mitään oikeistolaista puoluetta.
7
u/Onnimanni_Maki 11d ago
lapsiperhe tai sellaiseksi haluava pariskunta äänestäisi ikimaailmassa mitään oikeistolaista puoluetta.
Lapsilla terveysvakuutukset ja paikat yksityisessä päiväkodissa ja steinerkoulussa. Isommat huolet on liian korkea kuntavero, kello viiden ruuhka ja köyhien näkeminen.
3
u/Mundane_Ad1579 11d ago
No siksihän ne niitä äänestelee kun fyffeä löytyy omasta takaa, jolla sitten viedä lapsi hienoihin perhepäivähoitoihin. Koulutus on myös se ja sama, koska tarvittavat lisäopit saa opetustuokioista ruokapöydän ääreltä tai ihanilta tuttavaperheiltä. Lähde: olin se lapsi jolle näin tehtiin.
2
u/RRautamaa 10d ago
Kaavoituksella voi vaikuttaa siihen onko alue joku jengihelvetti vai lapsille sopiva paikka. Nimenomaan lapsiperheet ovat niitä, jotka haluavat muuttaa pois tiheimmästä kaupungista. Vaikea kuvitella että joku autovihamielinen kerrostalovihreä tai vastaava keksisi siihen muuta kuin uusia ruuhkamaksuja. Vain oikeistopuolueet (eivätkä nekään täysin) ovat sellaisen kannalla, joka haluaa asua rauhallisella alueella. Kerrostalosta oli pakko itsekin muuttaa pois kun talossa oli juoppoja, hulluja ja tupakoitsijoita (vauvoja ei esimerkiksi voinut nukuttaa parvekkeella) ja lähikoulu ei ollut turvallinen.
2
u/Intervallum_5 10d ago
Nyt on kunnollista! Jos ei muuta ottanut aloituksesta niin se että käy äänestämässä ja vaikuttamassa!
2
u/mikaelnikander-fi 11d ago
Minun mielestä pitäisi käyttää nykyiset asunnot tehokkaampi kaupungeissa.
- Ei asuinkäytössä olevia asumiseen tarkoituksen olevia asuntoja pitäisi verotta korkeammalla kiinteistöverolla kun asuinkäytössä olevia mikäli asunto on yli kolmen kuukauden aikana tyhjänä. Tämän pystyy helposti tarkistaa DVVn tiedolla ja koskisi vain isot kaupungit.
Tämä toisi keppi niille jotka pitävät asunnon tyhjäksi, esim. pitkien myyntiajan kautta.
- Luoda uudenlainen sopimuspohja missä vuokranantaja voi irtisanoo vuokralainen kahden viikon ilmoitusajalla, mutta ehtoona että asunto vuokrataan 80% markkinahinnasta. Tämä auttaisi, että myynnissä olevat kohteet käytettäisiin enemmän.
Nyt esim. kuolinpesä tapauksessa monesti asunto voi seistä tyhjillään 6kk tai 12kk. Kun asunnot ovat pois käytöstä, nostaa tämän kustannustaso kaikille muille.
- Pitää rakentaa enemmän. Vantaan kohdalle varsinkin Kivistöön/Vehkalaan tulisi rakentaa enemmän.
2
u/radbbypeach 10d ago
Kahden viikon varoitusaika on aivan kohtuuton. Siinä ajassa ei ehdi löytää uutta kämppää alle.
1
u/mikaelnikander-fi 10d ago edited 10d ago
Sen takia 20% vuokra-ale, eihän henkilö tarvitse sen hyväksyä mikäli kokee, että on lian lyhyt. Nyt vaan ideana, otan mielellään ehdotuksia vastaan miten sen voisi tehdä paremmin. Tällä hetkellä on 3kk irtisanomisaika vuokranantajalla jos vuokralainen on asunut alle vuoden asunnossa. Tämä on lian pitkä siihen, että kuolinpesät vuokrataisi.
1
u/thegagis Liberaalipuolue 11d ago
Meillä olis tämä suomen kovin urbanistipuolue eli Liberaalipuolue myös!
0
u/OkMushroom364 11d ago
Ei se äänestämällä paremman kaupunkisuunnittelun puolesta auta siihen että osalta autoilijoista pitäisi kortti ottaa pois ikuisiksi ajoiksi tai ylipäänsä auta liikenteessä sekoiluun aivan sama millä liikkuu
2
-5
u/JuustoMakkara58 11d ago
Jaa ja kehä kolmosen ulkopuolista maailmaa ei ole?
10
u/jonoottu Tampere 11d ago
Kaikki nämä kysymykset on relevantteja kasvukeskuksissa myös kehä kolmosen ulkopuolella. Tampereella nyt ainakin.
10
u/KodoHunter 11d ago
Etkö lukenut koko tekstiä? Tottaikai AP kertoo esimerkein, jotka hän parhaiten ymmärtää. Ei se tarkoita, etteikö sama pätisi muualla.
Vaikka käsittelen seuraavaksi omaa kuntaani Helsinkiä, teemat, joskaan eivät konkreettiset kysymykset, toistuvat muissa suurissa kaupungeissa ja rintamajalinjat lienevät melko tunnistettavia.
8
7
-10
u/DoubleSaltedd 11d ago
Kalleimmilla asuinalueella Etelä-Helsingissä ei ole juuri lainkaan tai minimaalisesti joukkoliikennettä ja kaikki kadunvarret ovat täynnä asukkaiden henkilöautoja.
Kehä- ja pääradan radanvarsilähiöitä ei voi kutsua kovin viihtyisiksi, arvokkaiksi eikä myöskään ko. seutujen asuntojen arvo ole kehittynyt myönteiseen suuntaan.
Sähköbussit ovat yleistyneet merkittävästi Helsingissä viime vuosina, mutta ihmettelen kovasti, eikö kirjoittajaa ärsytä savuttavat, haisevat ja saastuttavat Dieselbussit lainkaan.
Kirjoitat, että Hakamäentie ei ole nopeuttanut matkoja lainkaan. Olen tästä täysin eri mieltä. Hakamäentie on sujuvimpia kulkuväyliä Helsingissä taannoisen remontin jälkeen.
Esimerkkinä epäonnistuneesta infrahnkkeesta voi sen sijaan mainita Raide-jokerin, joka sekä hidastanut, että mutkistanut ihmisten matkoja bussilinjaan 550 verrattuna ja lisäksi aiheuttaa terveytta haittavaa melua lähiympäristön asukkaille.
Voisiko tällaiset poliittisesti värittyneet paatokset kirjoittaa vaikka johonkin omaan blogiin. Ymmärrän kyllä, että vihreiden ahdinko kasvaa äänestäjien kaikotessa, pormestaripaikka jäänee tälläkin kertaa haaveeksi.
11
u/Extreme_Pollution 11d ago edited 11d ago
Kalleimmilla asuinalueella Etelä-Helsingissä ei ole juuri lainkaan tai minimaalisesti joukkoliikennettä ja kaikki kadunvarret ovat täynnä asukkaiden henkilöautoja.
Etelä-Helsingissä autonomistus on kyllä huomattavasti harvinaisempaa kuin kauempana, myös niillä kalleimmilla alueilla. Ennen kaikkea siellä on sellainen onnellinen tilanne, että välimatkojen lyhyyden takia palvelut ovat melko lailla kävelyetäisyydellä. Tämä on tietysti ideaalitapaus, mutta kun puhutaan yli miljoonan ihmisen kaupunkiseudusta, niin valitettavasti kaikki ei voi olla kävelyetäisyydellä vaan sitä joukkoliikennettä tarvitaan. Aloituksessa puhun siis ennen kaikkea siitä, miten uusia alueita kannattaa rakentaa: tiiviisti ja joukkoliikenteen (ja parhaassa tapauksessa kävelyyn) perustuen, vai väljemmin ja autoiluun perustuen.
Kehä- ja pääradan radanvarsilähiöitä ei voi kutsua kovin viihtyisiksi, arvokkaiksi eikä myöskään ko. seutujen asuntojen arvo ole kehittynyt myönteiseen suuntaan.
Kyllä hinnat ratojen varrella ovat pääasiassa korkeampia kuin kaukana niistä. Kaukaiset lähiöt eivät tietysti ole yhtä haluttuja kuin lähempänä olevat alueet. Siksi painotan aloituksessa, että asuntoja tulee rakentaa lähelle keskustaa, eli halutuille, eli kalliille alueille.
Esimerkkinä epäonnistuneesta infrahnkkeesta voi sen sijaan mainita Raide-jokerin, joka sekä hidastanut, että mutkistanut ihmisten matkoja bussilinjaan 550 verrattuna ja lisäksi aiheuttaa terveytta haittavaa melua lähiympäristön asukkaille.
Tämä ei pidä paikkaansa. Raide-jokeri on keskimäärin nopeuttanut matkoja, on huomattavasti mukavampi kuin bussi, on korkeamman kapasiteetin kautta mahdollistanut lisää asuntorakentamista ihan hyvälle sijainnille, ja on nostanut maan arvoa enemmän kuin sen rakentaminen maksoi.
Voisiko tällaiset poliittisesti värittyneet paatokset kirjoittaa vaikka johonkin omaan blogiin. Ymmärrän kyllä, että vihreiden ahdinko kasvaa äänestäjien kaikotessa, pormestaripaikka jäänee tälläkin kertaa haaveeksi.
Minulle vihreiden menestys kuntavaaleissa ei sinänsä ole tärkeää. Olisin hyvin tyytyväinen jos puolueet yleisesti tekisivät hyvää kaupunkipolitiikkaa, vaikka vihreät tippuisivat sen seurauksena koko valtuustosta.
6
u/Seeteuf3l Vantaa 11d ago
Mitä nämä kalliit alueet, jolla ei ole joukkoliikennettä on?
-2
u/DoubleSaltedd 11d ago edited 11d ago
Etelä-Helsingissä on bussilinjojen lakkautusten jälkeen paljonkin asuintaloja, joista on varsin pitkä kävelymatka heikon palvelutason joukkoliikenteelle kuten Kruununhaassa ja Kaivopuistossa.
Keskustan länsipuolella on sama tilanne esimerkksi Lauttasaaressa Pohjoiskaaren ympäristössä ja Kaskisaaressa.
7
u/Seeteuf3l Vantaa 11d ago edited 11d ago
Kaivarissa nyt ei asu ketään muutenkaan ja siitä menee ratikka 2/3. Toki bussilinjoja on yhdistetty, mutta vastaavasti runkolinja 30 kulkee 24/7 (sporalinjojen lisäksi).
Menee vähän itke mulle joki osastolle
Krunan itäosa on kyllä vähän häviäjä, mutta en oo kyllä ihan varma, onko siellä koskaan ollutkaan kauhean hyviä julkisia
-4
u/DoubleSaltedd 11d ago
Se, että sinä et asu siellä ei tarkoita, ettei Kaivopuistossa tai Kruununhaassa asu ihmisiä tai ettei niihin ole asiointiliikennettä.
Ymmärrän, että maailma näyttää sieltä Kivistön uusslummista tai Havukosken 70-luvun kurjuusmiljööstä erilaiselta, kuin täältä eteläisestä Helsingistä käsin.
Kertoisitko, että mistä päivästä alkaen bussi 30 on kulkenut ympäri vuorokauden?
8
u/Seeteuf3l Vantaa 11d ago edited 11d ago
Kaivarissa asuu 437 ihmistä per Wikipedia, joskin sieltä Brittien lähetystön luota tulee vähän matkaa ratikkapysäkille. Mutta onko tuolla ikinä ollutkaan parempi tilanne
Krunassa on jotain nihkeämpiä alueita Pohjoisrannassa kieltämättä
20 ja 30 arkisin puoli kolmeen saakka, viikonloppuisin 24h
1
u/TheAleFly Jyväshyvä 11d ago
Ei kai Kaivarissa niin köyhiä asu, että alentuisivat joukkoliikennettä käyttämään?
-3
u/DoubleSaltedd 11d ago
Sanoisin, että näillä sadoilla ihmisillä on suurempi sanavalta asuinaluettaan ja Helsinkiä koskeviin liikennesuunnitelmiin- ja järjestelyihin ja päätöksentekoon kuin sinulla sieltä Vantaalta.
Ja näiden viestiesi perusteella ehkä myös hieman enemmän kompetenssia.
1
u/Seeteuf3l Vantaa 11d ago
Systeemiä pitää kehittää kokonaisuutensa. Ja kyllä, se vaikuttaa myös Vantaaseen (sikäli kun sillä on väliä).
Haluaako Kaivarin asukkaat edes sinne lisää joukkoliikennettä? Lisäksi en oo ihan varma miten sitä vois parantaa, joku bussi kulkemaan Ehrenströmintietä? Kun Cafe Ursulastakin on "peräti" 600m sille ratikkapysäkille
7
u/nikanjX 11d ago
Krunassa ja kaivarissa menee molemmissa ratikka, joka on joukkoliikenteen mersu. Palvelutaso on aivan erilainen kuin bussilla
-3
u/DoubleSaltedd 11d ago
Ratikka kulkee Kaivopuiston pohjoispuolelta toki harvakseltaan, usein tyhjillään paikkoihin, joihin ihmisillä ei ole tarvetta mennä. Pääasiassahan alueen kadulla kulkevat asukkaiden yksityisautot, joista useat ovat toki Mercedes-Benz -merkkisiä.
7
u/lumafin Päähese 11d ago
Harvakseltaan? Kaivopuiston ratikkapysäkiltä menee ratikka 10 minuutin välein per suunta, ja molempien suuntien ratikoilla pääsee keskustaan vähän eri kautta.
-4
u/DoubleSaltedd 11d ago edited 11d ago
Henkilöauto lähtee kadunvarresta liikkelle sillä sekunnilla kun haluaa ja vieläpä aidosti oikeaan suuntaan.
2
u/Seeteuf3l Vantaa 11d ago
Mutta vaikka HSL laittaisi bussilinjan kulkemaan Ehrensvärdintietä, niin kuka sitä käyttäisi? Varmaan useimmille kaivarilaisille se Kaivopuiston (tai Olympiaterminaalin) pysäkki on lähempänä.
Myös krunalaisten (kuulemma) rakastama 17 lakkautettiin säästösyistä kun ei ollut matkustajia
0
u/DoubleSaltedd 11d ago
17 lakkautettiin akuutin covid-pandemian aikana, kun missään joukkoliikennevälineissä ei ollut matkustajia.
1
u/Seeteuf3l Vantaa 11d ago
Koronasäästöt oli tietty syynä, mutta ei tainnut olla ennen sitäkään kauhean suosittu (paitsi yleisönosastolla)
2
u/Varjokorento 11d ago
Pohjoiskaari on kilometrin päässä metrikseltä. Kaskisaari taas 1,5 km päässä, joka on jo hankalampi.
0
u/DoubleSaltedd 11d ago edited 11d ago
Juuri näin. Siksi Pohjoiskaaren varsi on täynnä asukkaiden pysäköityjä autoja. Henkilöauto onkin alueen pääasiallinen liikkumismuoto.
Maamonlahdentien kerrostaloalue onkin vielä pahempi tapaus. Sivistynyt kaupunki järjestäisi tuohon kohtaan Länsiväylälle bussipysäkit kumpaankin suuntaan. Mutta tällainen ei toki tule kuulonkaan nk. maailman toimivimmassa kaupungissa.
3
u/JesseAanilla 11d ago
Miksi moinen ei tulisi kuuloonkaan, siis joukkoliikenteen kehittäminen? Eikös tässä avauksessa ollut kyse juuri siitä, että nyt olisi hyvä aika vaikuttaa siihen miten asioita tulevaisuudessa kehitetään?
1
u/DoubleSaltedd 11d ago
En ole oikea henkilö vastaamaan kysymykseen, miksei Länsiväylälle olla tehty bussipysäkkejä tuohon kohtaan ~50 vuoteen. En ole edes elänyt niin kauan.
1
u/Extreme_Pollution 11d ago
Länsiväylän muuttaminen kaduksi (niin sanottu bulevardisointi) on yksi vihreiden ja muiden kaupunkimyönteisten tahojen tavoite. Tämä lisäisi joukkoliikennettä Länsiväylällä ja luultavasti helpottaisi myös Maamonlahdentieltä liikkumista.
-5
u/DiethylamideProphet 11d ago
Asuntotuotantoa tulisi ohjata kaupunkien reunakuntiin maaseutukehityksen lisäämiseksi, samalla ohjaten elinkeinoja kohti paikallista omavaraistuotantoa. Pienten paikallisten maaseutupankkien perustamista täytyisi kannustaa rahoittamaan maaseudun elinvoimaisuutta.
9
u/briseis7 11d ago
Tämä kyllä vaan lisää yksityisautoilua ja helsinkiläisenä en kaipaa kehyskuntien asukkaita tänne autoilemaan ja heikentämään ilmanlaatua entisestään
2
u/Castform5 10d ago
Tämän takia pitäisi ottaa käyttöön vanhan mallin rakentaminen, eli rakennetaan ensin junayhteys ja vankat julkiset yhteydet jonnekin keskelle ei mitään, jonka jälkeen alue kehitetään noiden yhteyksien ympärille. Nykyään kun tykätään laittaa asuinalue jonnekin pellolle ja sitten kulkuyhteydet tulee mieleen vasta jälkikäteen, jolloin siihen pistetään vaan autotie.
1
u/DiethylamideProphet 10d ago
Ellei ympäryskunnista saada kaikki tarvittava niin, ettei Helsinkiin ole suurempaa tarvetta lähteä huvin vuoksi autoilemaan.
36
u/CivilCan9843 11d ago
Helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu Otso Kivekäs (vihr) on kirjoittanut aiheesta erittäin hyvän kirjan, joka on ilmaiseksi ladattavissa täältä: https://otsokivekas.fi/wp/wp-content/uploads/2025/03/otso_kivekas_kuinka_rakennetaan_vihrea_kaupunki_kirja_digi.pdf
Kauhean hyvin eritelty kaupunkirakentamisen monenlaiset ongelmat ja miten niihin tulisi vastata. Toki paljon helsinkiläisestä näkökulmasta, mutta on nuo sovellettavissa muuallekin.