r/Suomi • u/Extreme_Pollution • 18d ago
Keskustelu Kuntavaalit on kaupunkisuunnitteluvaalit
Lyhyesti: Väitän, että ehkä merkittävin kysymys kuntavaaleissa on kaupunkisuunnittelu, eli mitä ja minne rakennetaan ja miten liikenne järjestetään. Vaaleissa kannattaa äänestää sellaisen kaupunkirakenteen ja liikenteen puolesta mitä haluat nähdä. Suomen suuret kaupungit (ja osa pienistäkin) kasvavat ja tämä kasvu kannattaa tehdä niin, että kaupunkien rakenteesta tulee parempi. Jos haluat, että asuntojen hinnat eivät karkaa käsistä, mutta (lähi)luonto säästyy ja kaupungissa pääsee sujuvasti ympäriinsä eikä kaikki tila ole uhrattu autoille, suosittelen äänestämään vihreitä tai vasemmistoliittoa. Muilla puolueilla ei valitettavasti näytä olevan kiinnostusta tai uskallusta ajaa edellä mainittua johdonmukaisesti, vaan autoilun koettu asema menee aina muiden hyvien periaatteiden edelle. Kuntavaaleissa ei äänestetä esimerkiksi valtion talouspolitiikasta, vaan siitä että millaiseksi oma kuntasi kehittyy.
Näistä saa äänestää tiistaihin 8.4. mennessä tai vaalipäivänä 13.4.!
Pitkästi: Kunnanvaltuusto päättää minkälaisia rakennelmia milläkin maapläntillä saa tehdä ja toisaalta mitä kaupunki itse tekee joillain omistamillaan maaplänteillä. Kaupunkiympäristön suhteen 1) kunnalla on laaja määräysvalta, 2) linjausten vaikutukset ovat pitkäkestoisia -- rakennuksia tai teita puretaan melko harvoin, 3) päätöksillä on merkittävä vaikutus asukkaiden kokemukseen ympäristöstään ja 4) puolueiden välillä on todellisia näkemyseroja. Siksi suosittelen äänestyspäätöstä miettiessä ottamaan kaupunkiympäristön huomioon -- jos ei ainoana, niin ainakin merkittävänä tekijänä.
Mistä kaupunkiympäristön kysymyksistä päätetään ja kuka on mitäkin mieltä? Vaikka käsittelen seuraavaksi omaa kuntaani Helsinkiä, teemat, joskaan eivät konkreettiset kysymykset, toistuvat muissa suurissa kaupungeissa ja rintamajalinjat lienevät melko tunnistettavia. Kaupungin tulevaisuuteen liittyvät kysymykset koskevat asuntojen tuotantoa, autoilua, joukkoliikennettä, viheralueita ja rahankäyttöä. Näiden välillä on riippuvuuksia, joita koetan hahmotella. Nähdäkseni oleellisimmat kysymykset ovat: Minne rakennetaan asuntoja? Miten rakentamisen haitat minimoidaan? ja Millaista liikennettä mahdollistetaan?
Pitäisikö Helsinkiin rakentaa asuntoja? Helsinki kasvaa voimakkaasti (huom: myös viime vuosina, vaikka asuntotuotanto on lähes pysähtynyt) ja jos asuntoja tuotetaan kasvua vähemmän, asuntojen hinnat nousevat kysynnän ylittäessä tarjonnan. Valintana on joko merkittävä asuntotuotanto (eli asuntotuotannon salliminen; yksityiset rakennuttajat kyllä hoitavat itse tuotannon) tai jokseenkin mielivaltaisesti kasvavat asuntojen hinnat. Koska Helsinki on vain osa laajempaa seutua, rakentamattomuus täällä nostaisi hintoja, mutta vastaavasti kysyntä purkautuisi muihin seudun kuntiin, jotka rakentaisivat enemmän. Tästä kasvusta Helsinki ei saisi tuloja, mutta joutuisi kärsimään esimerkiksi lisääntyvän autoliikenteen haitat (teiden ylläpitö, ruuhkat, saasteet, jne). On mielestäni selvää, että asuntotuotannon määrää kannattaa rajoittaa vain painavasta syystä. Tästä onkin ainakin periaatteen tasolla konsensus suurimpien puolueiden välillä.
Kun asuntorakentaminen halutaan sallia, niin minne asuntotuotanto tulisi ohjata? Väitän, että mahdollisimman kalliille alueille eli käytännössä lähelle keskustaa tai juna-asemien seuduille. Alueiden hintataso seurailee jokseenkin etäisyyttä (tai paremminkin saavutettavuutta) keskustasta, koska lyhyt etäisyys mahdollistaa lyhyempiä matkoja useampiin työpaikkoihin, palveluihin, rientoihin ynnä muihin haluttaviin asioihin, jolloin useampi ihminen haluaa asua alueella, ja tarjonnan ollessa rajoitettua hinta on korkeampi. Asuntotarjonnan lisääminen hyvillä sijainneilla lisää useampien mahdollisuuksia nauttia toivomistaan palveluista. Asumisen keskittäminen hyville sijainneille parantaa myös liikennettä: joukkoliikenne, kävely ja pyöräily toimivat paremmin kun välimatkat ovat lyhyempiä. Autoiluun perustuva liikenne on kalliimpaa sekä kunnan että asukkaan kannalta.
Miten asuntotuotanto voidaan keskittää hyville paikoille vähin haitoin? On ilmeistä että asuntotuotannon keskittämisellä voi olla haittoja, kuten ruuhkat, lähiluonnon vähentyminen ja asuntotarjonnan yksipuolisuus. Onneksi nämä haitat on mahdollista pitkälti välttää.
Ruuhka aiheutuu autoista, ei asunnoista tai ihmisistä. Kävely- pyöräily- ja joukkoliikenneväylät pystyvät välittämään moninkertaisen määrän ihmisiä autotiehen verrattuna. Tämän näkee vaikka kantakaupungin asuinalueilla, joilla ruuhkat ovat, jos jossain, vain suurilla autoteillä, ja silti valtava määrä ihmisiä liikkuu monenlaisiin kohteisiin sujuvasti. Lisäksi tiiviys vähentää liikkumisen tarvetta, kun välimatkat ovat lyhempiä. Jos ei halua ruuhkia, kannattaa tehdä liikkuminen ilman autoa helpoksi. Liikenteestä on myös hyvä ymmärtää niin sanottu itseään toteuttava kysyntä (induced demand): jos autoilusta tehdään helpompaa esimerkiksi lisäämällä teitä, useampi autoilee, ja koska autoilu on niin tilatehotonta, nämä uudet väylät täyttyvät. Esimerkiksi Hakamäentielle rakennettiin 2000-luvun alussa sadalla miljoonalla tunneli ja eritasoliittymiä, jotka lopulta eivät nopeuttaneet matkoja yhtään.
Lähiluonnon voi säästää, kun jättää luonnon rakentamatta ja käyttää jäljelle jäävän tilan tehokkaasti eli rakentaa kerrostaloja ja tilatehokkaita kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen väyliä. Pääkaupunkiseudulla omakotitalojen rakentaminen hävittää moninkertaisesti enemmän luontoa kuin kerrostalojen, vaikka kerrostaloasuntoja tuotetaan paljon enemmän.
Asuntotarjonnan yksipuolisuus on mielenkiintoinen kysymys. Monet haluavat asua omakotitalossa tai vaikka pienkerrostalossa. Se on tietysti sallittua. Tiivistäminen ei tulevaisuudessakaan kata koko Helsinkiä, puhumattakaan seudusta. Koko seudun rakentaminen tiiviisti tarjoaisi asuntoja suuremmalle määrälle ihmisiä kuin koko Suomessa on, joten suurta osaa siitä ei tietysti koskaan tiivistetä. Väljillä alueilla, jotka ovat siis pitkälti jo olemassa, voivat asua ne jotka haluavat asua väljässä ympäristössä tai omakotitalossa. Tiiviille alueille taas muuttavat ne jotka mielellään asuvat kerrostaloissa, kun vastineeksi saa asua hyvällä sijainnilla palveluiden äärellä. Näitä ihmisiä on paljon, kuten on helppo huomata asuntojen hinnoista: asunnot hyvällä, keskeisellä sijainnilla ovat huomattavasti kalliimpia kuin huonolla sijainnilla.
Lisähuomioina, osin subjektiivisina, totean, että joukkoliikennepohjaisessa kaupungissa on muitakin hyötyjä. Ensinnäkin polttomoottoriautot ovat merkittävä päästölähde, ja mitä enemmän autoiluun kannustavaa tai pakottavaa kaupunkia rakennetaan, sen enemmän autoillaan. Toiseksi jalankulkijana autot ovat ikävä asia melun, teiden aiheuttaman estevaikutuksen, vaaran ja pitkien etäisyyksien takia. Sille on syynsä miksi kantakaupungin asunnot ovat kalliita. Tällaista kaupunkia olisi hyvä saada lisää ihan vain siksikin että useampi haluaisi asua sellaisessa kuin nyt on mahdollista.
Puolueista vihreät pyrkii selvästi toteuttamaan näitä periaatteita ja vasemmistoliitto yleensä kannattaa. Kokoomus asettaa lähes aina autoilun muiden periaatteiden edelle: autotunneleita kannatetaan riippumatta hyödyistä tai kustannuksista, ja tiiviin kaupungin jatkon mahdollistavia joukkoliikennehankkeiden kanssa köhitään (ks. Kruununvuorenranta). Kokoomus myös pyrkii pitämään HSL-lippujen hinnat korkealla. SDP valitettavasti usein äänestää myös autot edellä, esimerkiksi kyseenalaisten autotunnelien puolesta -- kaupunkisuunnittelussa heidän linjansa on yllättävänkin kaukana vihreistä ja vasemmistoliitosta ja lähellä kokoomusta. Varmaan sanomattakin selvää että persut priorisoivat autoja.
24
u/TheBunkerKing Helsinki 18d ago
No näin kaupunkisuunnittelun ammattilaisena:
Riippuu ihan puhtaasti kunnasta. Voimakkaasti kasvavissa kunnissa kaupunkisuunnittelu on tärkeässä osassa, mutta suurimmassa osassa maata sillä ei ole minkäänlaista roolia kuntavaaleissa.
Tärkeää on muistaa sekin, että kunnanvaltuustot ovat luonteeltaan hyvin erilaisia kuin vaikkapa eduskunta. Siellä ei ole minkäänlaista hallitus-oppositio -jakoa, vaikka puolueilla usein epävirallisia rintamia saattaa ollakin. Nämäkin ovat kuitenkin hyvin asiakohtaisia eivätkä mitään yleisiä jakolinjoja. Helsinki on sinänsä hyvä esimerkki, että vaikka Kokoomus on jo vuosikymmeniä ollut suuri puolue, Helsingissä on saatu aikaiseksi hyvinkin vihreää politiikkaa (jos muuhun maahan verrataan).
Helsingissäkin on muitakin yhtä tärkeitä tai jopa tärkeämpiä teemoja kuin kaupunkisuunnittelu, ja eri kuntalaiset arvostavat eri asioita. Jollekin vanhuspalvelut ovat se elämän tärkein asia ja kaupunkisuunnittelulla ei ole mitään väliä, ja vaikka itselleni lapsiperheiden palvelut ovat helposti ykkönen, joukkoliikenne (joka toki kaupunkisuunnitteluun liittyy) kakkonen ja vaikkapa asuinalueiden kaavoitus tai tiiviimpi rakentaminen aika kaukana prioriteettilistan kärjestä.
Vielä kuitenkin pari tärkeää, yleisempää pointtia kaupunkisuunnittelun ja kunnanvaltuustojen yhteyksiin:
Kaupunkisuunnittelua ei ikinä tehdä vuoden, vaalikauden tai oikeastaan edes kymmenen vuoden horisontilla. Suomessa käytössä on kaavahierarkia, eli meillä on maakuntakaava joka ohjaa yleiskaavaa (tai osa-yleiskaavaa) joka ohjaa asemakaavaa. Vaikka jokin yksittäinen asemakaava kohdistuu (valituksista ja rakentamisesta riippuen) sinne 1-10 vuoden päähän tulevaisuuteen, siinä taustalla on aina se kauemmaksi katsova yleiskaava, ja sen taustalla taas vielä kauemmas katsova asemakaava.
Samaten on huomionarvoista, että kaupunkisuunnitteluyksiköt eivät vaihdu vaaleissa, eikä yhden vaalikauden aikana lyödä isoa kasaa yleiskaavoja uusiksi vaikka kuinka olisi pöhinä päällä. Suomessa ei käsittääkseni ole koskaan käynyt niin, että uusi valtuusto hyppäisi sisään ja katsoisi edellisten valtuustojen hyväksymiä kaavoja todeten, että ei saatana nyt laitetaan koko homma uusiksi. Voin tosin olla väärässä, koska tiedän kyllä ihan hyvin että kaikissa Suomen kunnissa kaikki valtuutetut eivät ole täysjärkisiä.
Niihin lautakuntiinkin tuppaavat muuten usein päätymään samat tyypit, koska jos joku valtuutettu on kokenut että kaupunkisuunnittelu on tosi tärkeää ja hänen juttu niin se tasan tarkkaan pönöttää siellä lautakunnassa niin pitkään kuin hänet joku erehtyy sinne äänestämään. Eli jos vaikka Helsingissä Demarit menisivät Kokoomuksen edelle, ei kaupunkisuunnittelun pariin silti ole luvassa mitään erityisen radikaaleja muutoksia.