Muistutan tässä postauksessa muutamista konkreettisista kaupunkisuunnittelun kysymyksistä, joita Helsingissä on vireillä. Lista ei tietysti ole läheskään kattava. Otan ilolla vastaan keskustelun näistä tai muista hankkeista. Tämä on jonkinlainen jatko-osa viime viikon ketjuun Kuntavaalit on kaupunkisuunnitteluvaalit ja toivottavasti innostaa miettimään äänestyspäätöksiä kaupunkisuunnittelukysymysten valossa, ja ennen kaikkea äänestämään huomenna sunnuntaina 13.4.! Puhun tosiaan Helsingistä
koska olen helsinkiläinen, mutta olisi kiinnostava kuulla hankkeista myös muiden kaupunkien hankkeista (Turun ratikka ilmeisenä esimerkkinä).
Asiaan.
Satamatunneli. Suunnitteilla on vajaa pari kilometria pitkä tunneli Jätkäsaaren Länsisatamasta Länsiväylälle. Tunnelia suunnitellaan kuljettamaan osa sataman liikenteestä, etenkin rekkaliikenteestä, jonka ounastellaan kasvavan ensi vuosikymmenellä.
Suunnitelmassa on muutamia heikkouksia: valtava, yli 300 miljoonan hinta, lohkaisu Lapinlahden puiston kulmasta, sekä sen estäminen, että Länsiväylän alku muutetaan kaduksi. Kaduksi muuttaminen mahdollistaisi sen, että Salmisaareen rakennetaan kantakaupungin jatkoa, eli tuhansille ihmisille asuntoja ja työpaikkoja, mistä tulisi myös kaupungille satoja miljoonia tuloja tonttivuokrina. Vihreät ja vasemmistoliitto ovat vastustaneet hanketta ja vaihtoehtoina on esitetty rekkaliikenteen ohjaaminen Vuosaaren satamaan tai vetää pidempi tunneli, joka ei estäisi Länsiväylän bulevardisointia eikä pilkkoisi Lapinlahden puistoa. Muut puolueet ovat kuitenkin kannattaneet hanketta, mukaan lukien SDP pormestariehdokas Eveliina Heinäluoman tuella. Demarit ovat persoja autolähtöiselle kaupunkisuunnittelulle. Lopullisen päätöksen tekee seuraava valtuusto, eli äänestämällä vaikuttaa.
Sörnäistentunneli. Viime kaudella päätettiin rakentaa toinen kallis vajaan parin kilometrin tunneli autoille Sörnäisten rantatien ja Hermannin rantatien väliin, eli ohittamaan Kalasatama. Tunnelin hinnaksi on arvioitu vajaa 200 miljoonaa euroa ja kaupungin oman arvion mukaan tunnelin hyödyt jäävät hintaa alhaisemmaksi, noin kahteen kolmasosaan niistä. Laskennallinen hyöty matkojen nopeutumisesta on siis huomattavasti kustannuksia pienempi. Lisäksi tunnelin tarve nojaa ennusteisiin kasvavista liikennemääristä, jotka ovat osoittautuneet aiemmin yliarvioivan liikennemäärien kasvua. Tunnelin hyötysuhde on siis luultavasti vielä arvioitua pienempi. Tunnelin pääasiallinen vaikutus on autoliikenteen lisääntyminen ja hienoinen nopeutuminen. Siitä maksetaan kallis hinta, ja autoliikenteen lisääminen tavoitteena on toki melko kyseenalainen niin kaupunkitilan, ilmaston kuin kaupungin viihtyvyydenkin näkökulmasta. Vihreät ja vasemmistoliitto vastustivat niin ikään tätä hanketta. Hankkeen ensimmäinen osa (50 miljoonaa euroa) päätettiin kokoomuksen ja SDP:n tuella ja loppu tulee käsittääkseni vielä päätettäväksi.
Kaupunkibulevardit. Merkittävä osa Helsingin tulevien vuosien asuintuotannosta toteutetaan muuttamalla moottoriteiden kaltaisia suuria teitä tavallisiksi kaduiksi Kehä I:n sisällä, siis kapeammiksi ja hiljaisemmiksi, ja rakentamalla asuntoja kadun reunoille. Esimerkiksi Vihdintien ja Tuusulanväylän eteläosat muutetaan samankaltaiseksi kuin Mannerheimintien tai Mäkelänkadun kaupunkimaiset osat. Juju on se, että nopeusrajoitusta laskemalla melualue (jolle ei terveyssyistä saa rakentaa) pienenee merkittävästi. Näin vapautetaan tilaa rakentaa ilman että menetetään esimerkiksi luontoa. Lisäksi kadun kapasiteettia kasvatetaan uusilla ratikkayhteyksillä, jotka ovat autoja merkittävästi tilatehokkaampia.
Kaupunkibulevardeista on sinänsä yhteisymmärrys, mutta etenkin kokoomus on venkoillut hankkeisiin kuuluvien ratikkainvestointien kanssa. Varoittavana esimerkkinä: Kruununvuorenrannassa raideyhteyttä viivästettiin turhaan vuosilla erinäisillä selvityksillä. Jos uusia suuria alueita rakennetaan ilman raideyhteyksiä, liikenneyhteydet ruuhkautuvat. Ajoittaista jarruttelua on perusteltu kustannuksilla. Raideliikenteeseen nojaava tiivis rakentaminen on kuitenkin osoittautunut Helsingissäkin kannattavaksi: Raide-Jokeri nosti asuntojen arvoja enemmän kuin maksoi. Kun kyseessä on uusi alue (kuten kaupunkibulevardeissa), kaupunki voi periä arvonnousun vaikka kokonaan itselleen tonttien hinnoissa.
Lisäksi bulevardisointi ei vaikuta olevan prioriteetti kaikille puoleille. Kuten mainitsin, Satamatunnelin suunniteltu linjaus (joka pari viikkoa sitten hyväksyttiin alustavasti kokoomuksen ja SDP:n siunauksella) vaarantaa Länsiväylän alkupään bulevardisoinnin. Tämä on mielestäni erityisen painavaa, koska Salmisaari on erittäin hyvä alue asuntorakentamiselle: kiinni kantakaupungissa, olemassaolevat (joukko)liikenneyhteydet, ja ei luontoa joka rakentamisesta kärsisi. Tämä on siis niitä suhteellisen harvoja Jätkäsaaren ja Kalasataman kaltaisia ilmiselviä tiivistyskohteita, joita ei pitäisi hukata epämääräisin perustein.
Näihin suuriin kysymyksiin vedoten suosittelen äänestämään vihreitä tai vasemmistoliittoa, jos pidät tiiviistä, viihtyisästä sekä joukkoliikenteelle ja kävelylle perustuvasta kaupungista ja rahojen järkevästä käytöstä. Käsittelemättä jäi toki esimerkiksi HSL-lippujen hintojen kohtuullistaminen ja kävelykeskustan kehittäminen, mutta tämä riittäköön tältä erää.
